Rajat ylittävät kilpailuoikeudelliset toimeksiannot ja ECN-yhteistyö
Kilpailuoikeudelliset asiat ovat usein luonteeltaan rajat ylittäviä, ja niiden hoitaminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten Euroopan komissio ja jäsenvaltioiden kansalliset kilpailuviranomaiset koordinoivat toimintaansa Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston (European Competition Network, ECN) puitteissa.
- Mistä on kyse: ECN on Euroopan komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten muodostama yhteistyöverkosto, joka koordinoi asioiden jakautumista viranomaisten kesken sekä tietojenvaihtoa SEUT 101 ja 102 artiklan soveltamisessa.
- Miksi sillä on kaupallista merkitystä: Sama asia voi periaatteessa kuulua usean viranomaisen toimivaltaan samanaikaisesti — ECN:n sisäinen työnjako ratkaisee, mikä viranomainen lopulta käsittelee asian, mikä vaikuttaa suoraan sovellettavaan menettelyyn ja muutoksenhakuun.
- Mikä menee useimmin pieleen: ECN+ -direktiivin myötä kansallisten viranomaisten tutkinta- ja seuraamusvaltuudet ovat yhdenmukaistuneet aiempaa enemmän, mutta merkittäviä menettelyllisiä eroja on edelleen jäsenvaltioiden välillä — toimeksiannon strategiaa ei voi rakentaa olettaen, että kaikki jäsenvaltiot toimivat samalla tavalla.
ECN:n toiminta
[muokkaa]ECN perustettiin, kun SEUT 101 ja 102 artiklan (tuolloin perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan) soveltaminen hajautettiin osittain jäsenvaltioiden kansallisille kilpailuviranomaisille neuvoston asetuksella (EY) N:o 1/2003, jonka 11 artiklassa säädetään komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten välisestä yhteistyöstä.[1] Verkosto mahdollistaa tietojenvaihdon viranomaisten välillä asetuksen 12 artiklan nojalla[2] sekä auttaa määrittämään, mikä viranomainen (tai viranomaiset) on parhaassa asemassa käsittelemään tietyn asian — pääsääntönä on, että toimivaltainen on se viranomainen, jonka alueella kilpailunrajoituksen vaikutukset pääosin ilmenevät.[3]
ECN+ -direktiivi (2019/1)
[muokkaa]Direktiivi (EU) 2019/1, niin sanottu ECN+ -direktiivi, hyväksyttiin 11.12.2018 tavoitteena varmistaa, että kaikilla kansallisilla kilpailuviranomaisilla on riittävät ja yhdenmukaiset täytäntöönpanovaltuudet — muun muassa riittävät tarkastus- ja tietopyyntövaltuudet (6–9 artikla), tehokas seuraamusmaksujärjestelmä (13–16 artikla) sekä toimiva leniency-ohjelma (17–23 artikla).[4] Direktiivi sisältää lisäksi VII luvussa (24–28 artikla) säännökset kansallisten kilpailuviranomaisten keskinäisestä avunannosta, muun muassa velvollisuudesta avustaa toisen jäsenvaltion viranomaista tämän suorittaessa tarkastuksia ja kuulemisia sekä pantaessa täytäntöön sakko- tai uhkasakkopäätöksiä toisessa jäsenvaltiossa.[5] Direktiivi on osaltaan taustalla myös Suomen kilpailulakiin tehdyille, KKV:n tutkintavaltuuksia laajentaneille muutoksille.[6]
Käytännön merkitys toimeksiannoissa
[muokkaa]Kun toimeksianto koskee useampaa jäsenvaltiota — esimerkiksi epäiltyä eurooppalaista kartellia tai rajat ylittävää jakelujärjestelmää — on jo alkuvaiheessa syytä kartoittaa, mikä viranomainen todennäköisesti tulee käsittelemään asiaa, ja huomioida kunkin relevantin jäsenvaltion menettelylliset erityispiirteet (esim. leniency-hakemusten yhteensovittaminen usean viranomaisen kesken, koska ECN:n sisällä ei ole yhtä yhteistä leniency-hakemusta). ECN+ -direktiivin täytäntöönpano mahdollistaa kuitenkin niin sanotut lyhennetyt hakemukset (summary applications): jos hakija on hakenut komissiolta leniencyä tai varannut siihen sijan (marker) asiassa, joka koskee useampaa kuin kolmea jäsenvaltiota, se voi jättää kansallisille kilpailuviranomaisille suppeamman, lyhennetyn hakemuksen täyden kansallisen hakemuksen sijaan.[7] Myös kilpailuviranomaisten keskinäinen tietojenvaihto on lähtökohtaisesti mahdollista jäsenvaltioiden välillä, mutta yritysten vapaaehtoisesti antamien yrityslausuntojen (leniency-lausuntojen) luovuttaminen toisen jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle on sallittua vain suppeasti määritellyissä tilanteissa.[8]
Jos asiakkaan mahdollinen leniency-hakemus voi koskea useampaa jäsenvaltiota, hakemukset on tehtävä kussakin relevantissa maassa erikseen ja mahdollisimman samanaikaisesti — ECN:n sisällä ei ole käytössä yhtä yhteistä eurooppalaista leniency-hakemusta, jolla saataisiin suoja kaikissa jäsenvaltioissa kerralla.
Katso myös
[muokkaa]- EU:n sulautuma-asetus ja one-stop-shop -periaate
- EU:n FDI-asetus ja rajat ylittävä seulontayhteistyö
- Seuraamusmaksuista vapautuminen ja niiden alentaminen (Leniency-ohjelma)
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa (nyk. SEUT 101 ja 102 artikla) vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta, 11 artikla ("Komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö"), EUR-Lex, CELEX:32003R0001.
- ↑ Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, 12 artikla ("Tietojenvaihto"), EUR-Lex, CELEX:32003R0001.
- ↑ Komission tiedonanto yhteistyöstä kilpailuviranomaisten verkossa (2004/C 101/03), 10 kohta, EUR-Lex, CELEX:52004XC0427(02).
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, EUR-Lex, CELEX:32019L0001.
- ↑ Direktiivi (EU) 2019/1, 24 artikla ("Kansallisten hallinnollisten kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö") ja 26 artikla ("Pyynnöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevien päätösten täytäntöönpanemiseksi"), EUR-Lex, CELEX:32019L0001.
- ↑ Laki kilpailulain muuttamisesta (546/2021), jolla muutettiin kilpailulain (948/2011) 8–10, 13, 14, 16, 17, 19, 29, 33–37, 40 ja 44–47 § sekä lisättiin lakiin muun muassa uudet 9 a ja 13 a–13 f § ja uusi 5 a luku, Finlex, 546/2021.
- ↑ Direktiivi (EU) 2019/1, 22 artikla ("Lyhennetyt hakemukset"), EUR-Lex, CELEX:32019L0001.
- ↑ Kilpailulaki (948/2011) 38 § ja 40 § (18.6.2021/546), joissa säädetään Kilpailu- ja kuluttajaviraston oikeudesta vaihtaa tietoja ja luovuttaa yrityslausuntoja toisen jäsenvaltion kilpailuviranomaiselle neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 12 artiklassa tarkoitetuin takein, Finlex, Kilpailulaki 948/2011.