EU:n FDI-asetus ja rajat ylittävä seulontayhteistyö
EU:n ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva sääntely uudistui merkittävästi kesällä 2026, kun aiemman, jäsenvaltioita vain koordinoineen asetuksen (EU) 2019/452 tilalle hyväksyttiin uusi, huomattavasti tiukempi asetus.
- Mistä on kyse: Uusi EU-asetus (EU) 2026/1386 velvoittaa kaikki jäsenvaltiot ottamaan käyttöön yhteisen vähimmäistason kattavan FDI-seurantamekanismin ja tehostaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä rajat ylittävissä hankinnoissa.
- Miksi sillä on kaupallista merkitystä: Asetus laajentaa seurannan piiriin myös sellaiset EU-sijoittajien tekemät hankinnat, joita tosiasiassa kontrolloi EU:n ulkopuolinen taho — tämä on suoraan merkityksellistä monikansallisia konsernirakenteita sisältävissä transaktioissa.
- Mikä menee useimmin pieleen: Asetusta sovelletaan täysimääräisesti vasta 17.1.2028, mutta kansallista lainsäädäntöä (kuten Suomen investointilupalakia) valmistellaan jo nyt sen pohjalta — transaktion aikataulutuksessa on syytä seurata sekä EU- että kansallisen tason muutoksia rinnakkain.
Vanha sääntelykehikko ja sen rajat
[muokkaa]Vuoteen 2026 asti sovellettu asetus (EU) 2019/452 loi ainoastaan koordinointimekanismin jäsenvaltioiden kansallisten FDI-seurantajärjestelmien välille, eikä velvoittanut jäsenvaltioita ottamaan seurantaa käyttöön lainkaan. Käytännössä jäsenvaltioiden järjestelmät poikkesivat toisistaan huomattavasti soveltamisalan, kynnysarvojen ja menettelyjen osalta.
EU-tuomioistuin rajasi jäsenvaltioiden seurantavaltaa 13.7.2023 antamassaan tuomiossa asiassa C-106/22 (Xella Magyarország): Unkari ei saanut evätä EU:hun sijoittautuneen, mutta viime kädessä kolmannen valtion omistaman yhtiön tekemää yritysostoa vetoamalla pelkkiin taloudellisiin, huoltovarmuuteen liittyviin perusteisiin, koska järjestely kuului sijoittautumisvapauden (SEUT 54 artikla) piiriin eikä silloisen FDI-asetuksen soveltamisalaan, joka koski vain kolmansista maista tulevia suoria sijoituksia. Ratkaisu jätti auki kysymyksen siitä, missä laajuudessa jäsenvaltiot voivat puuttua EU:n sisäisiin, mutta tosiasiassa kolmannen maan kontrolloimiin hankintoihin.[1]
Uusi asetus (EU) 2026/1386
[muokkaa]Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät uuden FDI-seuranta-asetuksen 17.6.2026; se julkaistiin virallisessa lehdessä 26.6.2026 ja tuli voimaan 16.7.2026. Asetusta sovelletaan täysimääräisesti 17.1.2028 alkaen, mihin mennessä jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asetuksen vähimmäisvaatimukset täyttävä kansallinen seurantamekanismi.[2]
Keskeisiä muutoksia aiempaan verrattuna:
- Pakollinen vähimmäissoveltamisala — kaikkien jäsenvaltioiden on seurattava sijoituksia tietyillä strategisiksi katsotuilla toimialoilla (mm. puolustus, kaksikäyttötuotteet, kehittyneet teknologiat kuten puolijohteet, tekoäly ja kvanttiteknologia, energia, liikenne, digitaalinen infrastruktuuri, kriittiset raaka-aineet, finanssialan toimijat ja vaaliprosessien infrastruktuuri).
- Laajennettu sijoituksen määritelmä — soveltamisalaan kuuluvat nimenomaisesti myös EU:hun sijoittautuneiden, mutta EU:n ulkopuolisen tahon kontrolloimien sijoittajien tekemät hankinnat, mikä vastaa suoraan Xella-ratkaisun jättämään aukkoon.
- Yhtenäistetty ensimmäisen vaiheen aikataulu — alustava arviointi on kaikissa jäsenvaltioissa enintään 45 kalenteripäivää, kun taas jatkokäsittelyn aikataulu on edelleen kansallisesti määräytyvä.
- Tehostettu yhteistyömekanismi — jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietyt hankinnat muille jäsenvaltioille ja komissiolle, jotka voivat antaa lausuntoja, mutta lopullinen päätösvalta säilyy kansallisella viranomaisella.
- Jälkikäteinen puuttumisoikeus (call-in) — viranomaiset voivat ottaa käsiteltäväkseen ilmoittamattoman sijoituksen jälkikäteen 15 kuukauden ja viiden vuoden välisenä aikana.
Koska täysi soveltaminen alkaa vasta 17.1.2028, kansallinen täytäntöönpano — Suomessa todennäköisesti osana valmisteilla olevaa investointilupalakia — on ratkaiseva sen kannalta, miten tiukka seuranta käytännössä on lähivuosina. Rajat ylittävissä toimeksiannoissa on syytä seurata täytäntöönpanon etenemistä kussakin relevantissa jäsenvaltiossa erikseen.
Katso myös
[muokkaa]- Ulkomaisten yritysostojen seuranta Suomessa
- Rajat ylittävät kilpailuoikeudelliset toimeksiannot ja ECN-yhteistyö
Lähteet
[muokkaa]- ↑ European Court of Justice rules that foreign investment screening cannot be used as a protectionist tool within the EU, White & Case, 2023.
- ↑ The New EU FDI Screening Regulation: Key Changes and Implementation Timeline, Herbert Smith Freehills Kramer, heinäkuu 2026.