Julkisten hankintojen perusteet ja kilpailuoikeuden rajapinta
Julkiset hankinnat ja kilpailuoikeus kytkeytyvät toisiinsa kahdella tavalla: hankintalainsäädäntö (1397/2016) itsessään pyrkii turvaamaan aidon kilpailun julkisissa hankinnoissa, ja toisaalta hankintamenettelyihin liittyy oma, erityinen kilpailuoikeudellinen riskinsä — tarjouskartellit.
- Mistä on kyse: Hankintalaki (1397/2016) velvoittaa hankintayksiköt kilpailuttamaan hankintansa avoimesti ja syrjimättömästi tietyt kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
- Miksi sillä on kaupallista merkitystä: Hankintayksikön on paitsi noudatettava hankintalakia myös oltava valppaana tarjouskartelleille — hankintamenettely tarjoaa poikkeuksellisen suotuisan tilanteen kilpailijoiden väliselle koordinaatiolle, koska tarjoukset ja niiden ehdot tulevat julkisiksi.
- Mikä menee useimmin pieleen: Yksinkertainen, toistuva ja harvoja tarjoajia sisältävä hankinta on tarjouskartellin kannalta erityisen houkutteleva kohde — juuri tällaisissa hankinnoissa hankintayksikön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tarjousten väliseen epäilyttävään yhdenmukaisuuteen.
Sääntelyn tausta
[muokkaa]Suomen hankintalaki (1397/2016) perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin (mm. 2014/24/EU). Sääntelyn tavoitteena on varmistaa hankintayksiköiden varojen tehokas käyttö aidon, avoimen ja syrjimättömän kilpailun kautta.[1]
Nämä tavoitteet konkretisoituvat hankintalain 3 §:ssä säädetyissä hankintaperiaatteissa: hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.[2] Periaatteet vastaavat sisällöltään hankintadirektiivin 2014/24/EU 18 artiklan 1 kohtaa.[3]
Kilpailunrajoitukset poissulkemisperusteena
[muokkaa]Hankintalaissa erotetaan pakolliset (80 §) ja harkinnanvaraiset (81 §) poissulkemisperusteet; tarjouskartelliin syyllistyminen on jälkimmäiseen ryhmään kuuluva, 81 §:n 1 momentin 6 kohdan mukainen peruste, jonka nojalla hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta pois toimittajan, joka on tehnyt muiden toimittajien kanssa kilpailua vääristäviä sopimuksia.[4] Vastaava peruste sisältyy hankintadirektiivin 2014/24/EU 57 artiklan 4 kohdan d alakohtaan.[5] Kyseessä on hankintayksikön oma, kyseistä hankintaa koskeva ratkaisu: poissulkeminen ei edellytä, että KKV olisi ehtinyt todeta kilpailunrikkomuksen, eikä se korvaa KKV:n kilpailulain (948/2011) mukaista tutkintaa ja mahdollista seuraamusmaksuesitystä markkinaoikeudelle.[6] Tarjoaja voi kuitenkin hankintalain 82 §:n nojalla esittää hankintayksikölle näyttöä korjaavista toimenpiteistä, jolloin poissulkemisperuste voidaan jättää soveltamatta.[7]
Tarjouskartellien tunnistaminen
[muokkaa]Hankintamenettely tarjoaa tyypillisesti otollisen ympäristön tarjouskartellille, koska tarjoajat tietävät tarkalleen, milloin ja miten kilpailu käydään.[8] Riski kasvaa erityisesti, kun:
- tarjoajien lukumäärä on pieni eikä uusia toimijoita tule markkinoille;
- hankinta toistuu säännöllisesti samalla tavalla;
- tuote tai palvelu on yksinkertainen eikä siihen liity merkittävää teknistä vaihtelua; ja
- toimialalla on aktiivinen toimialayhdistys, jonka kautta tarjoajat tapaavat säännöllisesti.
Tyypillisiä tarjouskartellin ilmenemismuotoja ovat suojatarjoukset (näennäisesti kilpailevat, mutta tarkoituksella hylättäväksi tarkoitetut tarjoukset), tarjouksen tekemättä jättäminen sovitusti, tarjousten vuorottelu voittajien kesken sekä markkina-alueiden tai asiakkaiden jakaminen.[9]
Jos hankintayksikön saamissa tarjouksissa on poikkeuksellisia yhtäläisyyksiä (samat kirjoitusvirheet, identtinen hinnoittelurakenne, epätavallisen tasainen hintaero tarjousten välillä), asia kannattaa selvittää ja tarvittaessa ottaa yhteyttä KKV:hen ennen hankintapäätöksen tekemistä — jälkikäteinen puuttuminen on huomattavasti vaikeampaa.
Katso myös
[muokkaa]- Hankintamenettelyt ja kynnysarvot
- Kartellit ja horisontaaliset kilpailunrajoitukset
- KKV:n tutkintavaltuudet ja yllätystarkastukset
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää markkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, KKV-blogi.
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 3 §. Finlex
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta, 18 artiklan 1 kohta. EUR-Lex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 80 § ja 81 §:n 1 momentin 6 kohta. Finlex
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta, 57 artiklan 4 kohdan d alakohta. EUR-Lex
- ↑ Kilpailulaki (948/2011) 5 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 82 §. Finlex
- ↑ Hankinta-Suomi-toimenpideohjelma, Harmaan talouden torjunnan työohje hankintayksiköille (toukokuu 2023), luku 3.2.1 "Kartellien tunnusmerkkejä". Valtiovarainministeriö
- ↑ Kartellien torjunta, Hankinnat.fi.