Hankintamenettelyt ja kynnysarvot
Hankintalaki edellyttää eri kynnysarvojen ylittyessä erilaisia, tarkasti säänneltyjä hankintamenettelyjä — sovellettava menettely ja sen muotovaatimukset riippuvat sekä hankinnan arvosta että luonteesta.
- Mistä on kyse: Hankinnan arvo ratkaisee, sovelletaanko EU-kynnysarvon ylittäviä vai kansallisia menettelysääntöjä, ja kumpaakin sovelletaan eri hankintamenettelyjä.
- Miksi sillä on kaupallista merkitystä: Väärän menettelyn valinta tai kynnysarvon virheellinen laskeminen (esim. hankinnan pilkkominen keinotekoisesti kynnysarvon alittamiseksi) on yksi yleisimmistä hankintavalitusten perusteista.
- Mikä menee useimmin pieleen: EU-kynnysarvot tarkistetaan säännöllisesti kahden vuoden välein (viimeksi 1.1.2026) — vanhentuneen kynnysarvon käyttäminen hankinnan suunnittelussa on täysin vältettävissä oleva mutta silti yleinen virhe.
Kynnysarvot 1.1.2026 alkaen
[muokkaa]EU-kynnysarvot päivittyivät 1.1.2026:
- valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnat: 140 000 euroa;
- muiden hankintayksiköiden (kunnat, hyvinvointialueet) tavara- ja palveluhankinnat: 216 000 euroa;
- erityisalojen (mm. vesi-, energia-, liikenne- ja postipalvelut) tavara- ja palveluhankinnat: 432 000 euroa; ja
- rakennusurakat ja käyttöoikeussopimukset: 5 404 000 euroa.[1]
EU-kynnysarvojen perusta on hankintalain 26 §, jonka mukaan EU-kynnysarvot pohjautuvat hankintadirektiiviin (2014/24/EU) ja käyttöoikeussopimusdirektiiviin (2014/23/EU); Euroopan komissio tarkistaa kynnysarvot asetuksella kahden vuoden välein, ja tarkistetut arvot korvaavat automaattisesti 26 §:n 1 momentissa mainitut euromäärät.[2] Kaudelle 2026–2027 vahvistetut kynnysarvot perustuvat komission delegoituihin asetuksiin (EU) 2025/2152 (tavara- ja palveluhankinnat sekä rakennusurakat, direktiivi 2014/24/EU) ja (EU) 2025/2151 (käyttöoikeussopimukset, direktiivi 2014/23/EU).[3][4]
Huom: 432 000 euron erityisalojen (vesi-, energia-, liikenne- ja postipalvelut) kynnysarvo kuuluu erillisen erityisalojen hankintalain (1398/2016) piiriin, ei tämän lain (1397/2016) 26 §:ään — sitä ei siis pidä sekoittaa yleisen hankintalain kynnysarvoihin, vaikka kaikki neljä lukua esitetäänkin edellä samassa listassa.
Näitä matalammat, kansallisessa laissa erikseen säädetyt kansalliset kynnysarvot on ylitettävä, jotta hankintalain kilpailuttamisvelvollisuus tulee sovellettavaksi lainkaan.
Kansalliset kynnysarvot
[muokkaa]Kansallisia kynnysarvoja pienempiin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia, elleivät EU-kynnysarvot tai muu erityissääntely tule sovellettavaksi.[5]
- 60 000 euroa – tavarahankinnat, palveluhankinnat ja suunnittelukilpailut[6]
- 150 000 euroa – rakennusurakat[7]
- 400 000 euroa – liitteen E 1–4 kohdassa tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut[8]
- 300 000 euroa – liitteen E 5–15 kohdassa tarkoitetut muut erityiset palvelut[9]
- 500 000 euroa – käyttöoikeussopimukset[10]
Hankintamenettelyn valinta
[muokkaa]Yleisimmät hankintamenettelyt ovat:
- Avoin menettely — kaikki halukkaat voivat jättää tarjouksen; ei erillistä osallistumishakemusvaihetta.
- Rajoitettu menettely — kaksivaiheinen: ensin osallistumishakemukset, joista hankintayksikkö valitsee tarjoajat, jotka saavat jättää varsinaisen tarjouksen.
- Neuvottelumenettely — sallittu vain laissa erikseen säädetyin edellytyksin (esim. hankinnan erityinen monimutkaisuus), ja siihen sisältyy tarjousten sisällöstä neuvotteleminen ennen lopullista tarjousta.
- Kilpailullinen neuvottelumenettely — käytetään erityisen monimutkaisissa hankinnoissa, joissa hankintayksikkö ei pysty etukäteen määrittelemään ratkaisua yksityiskohtaisesti.
- Suorahankinta — poikkeuksellinen menettely ilman kilpailutusta; edellyttää lain nimenomaisesti säätämää perustetta (esim. yksinoikeus, äärimmäinen kiireellisyys, aiemman hankintamenettelyn tuloksettomuus).
- Innovaatiokumppanuus – menettely, jossa hankintayksikkö kehittää valitun/valittujen toimittajien kanssa markkinoilla vielä saatavilla olematonta innovatiivista tavaraa, palvelua tai rakennusurakkaa ja hankkii kehitystyön tuloksena syntyvän lopputuloksen samassa, yhtenäisessä menettelyssä.[11][12]
- Puitejärjestely – yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen järjestely, jolla vahvistetaan tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat, suunnitellut määrät ja muut ehdot; voimassa lähtökohtaisesti enintään neljä vuotta, pidempään vain hankinnan kohteen sitä perustellusti edellyttäessä.[13][14]
- Dynaaminen hankintajärjestelmä – täysin sähköinen hankintamenettely tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille; menettely on kestonsa ajan avoin kaikille soveltuvuusehdot täyttäville toimittajille, jotka voivat liittyä järjestelmään milloin tahansa sen voimassaoloaikana.[15]
Suorahankintaperusteen käyttöä tulkitaan oikeuskäytännössä suppeasti — perustetta ei kannata rakentaa "varmuuden vuoksi" ilman selkeää oikeudellista tukea, koska perusteeton suorahankinta on yksi harvoista tilanteista, joissa jo tehty hankintasopimus voidaan julistaa tehottomaksi.
Katso myös
[muokkaa]- Julkisten hankintojen perusteet ja kilpailuoikeuden rajapinta
- Hankintaoikaisu ja muutoksenhaku hankinta-asioissa
Lähteet
[muokkaa]- ↑ EU-hankintojen kynnysarvot muuttuivat 1.1.2026, VALO Partners Asianajotoimisto.
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 26 §. Finlex
- ↑ Komission delegoitu asetus (EU) 2025/2152, annettu 22.10.2025, direktiivin 2014/24/EU muuttamisesta tavara- ja palveluhankintoja, rakennusurakoita sekä suunnittelukilpailuja koskevien kynnysarvojen osalta vuosiksi 2026–2027. EUR-Lex
- ↑ Komission delegoitu asetus (EU) 2025/2151, annettu 22.10.2025, direktiivin 2014/23/EU muuttamisesta käyttöoikeussopimusten kynnysarvon osalta vuosiksi 2026–2027. EUR-Lex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 25 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 25 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 25 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 25 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 25 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 25 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 38 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 39 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 42 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 43 §. Finlex
- ↑ Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 49 §. Finlex