EU:n ulkomaisten tukien asetus (FSR)
EU:n ulkomaisten tukien asetus (Foreign Subsidies Regulation, FSR; asetus (EU) 2022/2560) antaa Euroopan komissiolle toimivallan tutkia ja tarvittaessa puuttua muiden kuin EU-valtioiden yrityksille myöntämiin taloudellisiin tukiin, jotka vääristävät kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Yrityskauppajuristin kannalta olennaisin osa asetusta on sen 3 luku, joka säätää tiettyjen kynnysarvojen ylittävien yrityskauppojen erillisestä, EU:n sulautuma-asetuksesta riippumattomasta ennakkoilmoitusvelvollisuudesta komissiolle.
- Mistä on kyse: FSR-asetus (asetus (EU) 2022/2560) mahdollistaa komission puuttumisen kolmansien maiden (muiden kuin EU-valtioiden) yrityksille myöntämiin taloudellisiin tukiin, jotka vääristävät EU:n sisämarkkinoita. Sen 3 luku edellyttää tietyt kynnysarvot ylittävien yrityskauppojen ennakkoilmoittamista komissiolle omana, erillisenä menettelynään.
- Miksi sillä on kaupallista merkitystä: FSR-ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti yrityksiä, joiden omistajissa, rahoittajissa tai konsernirakenteessa on EU:n ulkopuolisia valtioita, valtio-omisteisia yhtiöitä tai valtion sidonnaisia sijoitusrahastoja (esim. suvereenit varallisuusrahastot). Se voi vaikuttaa kaupan aikatauluun ja täytäntöönpanoedellytyksiin (conditions precedent) riippumatta siitä, ylittyvätkö EU:n sulautuma-asetuksen kynnysarvot.
- Mikä menee useimmin pieleen: On virheellistä olettaa, että FSR-ilmoitusvelvollisuus seuraisi automaattisesti EU:n sulautuma-asetuksen ilmoitusvelvollisuudesta tai puuttuisi, jos kauppa alittaa EUMR-kynnysarvot. FSR:n kynnysarvot ja "taloudellisen tuen" käsite ovat itsenäisiä ja huomattavasti EUMR:ää laajempia (kattavat mm. lainat, takaukset, verohelpotukset ja markkinaehtoa edullisemman rahoituksen) — kaupan osapuolten tausta on siksi kartoitettava erikseen FSR:n näkökulmasta jo due diligence -vaiheessa.
Perustiedot ja tausta
[muokkaa]Asetuksen virallinen nimi on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2560, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista ("Foreign Subsidies Regulation", FSR).[1] Asetus annettiin 14.12.2022, ja se tuli voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä julkaisemisensa jälkeen eli 12.1.2023.[2] Asetusta alettiin yleisesti soveltaa 12.7.2023, ja sen 3 luvun mukainen yrityskauppojen (ja julkisten hankintojen) ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan 12.10.2023.[3][4] Näiden kahden viimeksi mainitun päivämäärän osalta ks. tarkistushuomautus artikkelin lopussa – eräät komission tuoreemmat sivut käyttävät päivämääriä 13.7.2023 ja 13.10.2023 asetukseen syyskuussa 2024 tehdyn oikaisun (corrigendum) vuoksi.[5][6]
FSR-asetus on syytä pitää käsitteellisesti erillään kahdesta muusta, samankaltaiselta kuulostavasta sääntelykokonaisuudesta:
- EU:n valtiontukisäännöt (SEUT 107–109 artiklat) koskevat EU:n jäsenvaltioiden yrityksille myöntämää tukea. FSR koskee sen sijaan EU:n ulkopuolisten (kolmansien) maiden myöntämää tukea – asetus paikkaa nimenomaisesti aukon, joka syntyy siitä, ettei EU:n valtiontukivalvonta koske kolmansien maiden toimia.
- EU:n sulautuma-asetus (neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, EUMR) koskee yrityskeskittymien kilpailuvaikutusten arviointia markkinarakenteen näkökulmasta. FSR:n 3 luvun yrityskauppamenettely on tästä täysin erillinen ja rinnakkainen menettely, jossa arvioidaan, vääristääkö kaupan osapuolten saama ulkomainen taloudellinen tuki sisämarkkinoita – ei kaupan vaikutusta kilpailurakenteeseen.
Yksi ainoa yrityskauppa voi tänä päivänä laukaista kolme itsenäistä, toisistaan riippumatonta ilmoitus- ja hyväksymismenettelyä: (1) EU:n sulautuma-asetuksen mukainen yrityskeskittymäilmoitus komissiolle, (2) kansallinen ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI) seulontamenettely yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, ja (3) FSR-asetuksen mukainen ulkomaisten tukien ilmoitus komissiolle. Nämä kolme menettelyä eivät korvaa toisiaan, niillä on eri kynnysarvot, eri viranomaiskäsittelijät (osin sama pääosasto DG COMP EUMR:n ja FSR:n osalta, mutta eri tiimit ja muodollisesti erilliset asiakirjat) ja kullakin oma seisontavelvollisuutensa. Transaktioaikataulua ja täytäntöönpanoedellytyksiä laadittaessa kaikki kolme on kartoitettava erikseen jo transaktion alkuvaiheessa.
Ilmoitusvelvollisuuden kynnysarvot (20 artikla)
[muokkaa]FSR-asetuksen 20 artiklassa säädetyt yrityskauppojen ilmoituskynnysarvot ovat kumulatiiviset – molempien on täytyttävä, jotta ilmoitusvelvollisuus syntyy:[7][8]
- EU-liikevaihtokynnys (20 artiklan 3 kohdan a alakohta): vähintään yksi kaupan osapuolista – jompikumpi sulautuvista yrityksistä, hankinnan kohde tai yhteisyritys – on sijoittautunut EU:hun ja saa siellä yhteenlaskettua liikevaihtoa vähintään 500 miljoonaa euroa.
- Ulkomaisten taloudellisten tukien kynnys (20 artiklan 3 kohdan b alakohta): kaupan osapuolet ovat yhteensä saaneet kolmansilta mailta ulkomaisia taloudellisia tukia (foreign financial contributions, FFC) yhteensä yli 50 miljoonaa euroa kolmen kaupan tekoa (sopimuksen tekoa, julkisen ostotarjouksen julkistamista tai määräysvallan hankintaa) edeltäneen vuoden aikana.[9]
Huom: aikaisemmissa (nyt korjatuissa) luonnoksissa on liikkunut virheellinen tieto 1 miljardin euron EU-liikevaihtokynnyksestä. Tämä ei pidä paikkaansa – oikea, komission omilla sivuillaan toistuvasti vahvistama kynnysarvopari on 500 miljoonaa euroa (EU-liikevaihto) + 50 miljoonaa euroa (ulkomaiset taloudelliset tuet kolmen vuoden ajalta). Kynnysarvot ovat siis huomattavasti EU:n sulautuma-asetuksen liikevaihtokynnyksiä matalammat, minkä vuoksi FSR voi tulla sovellettavaksi myös kauppoihin, jotka eivät ylitä EUMR:n tai kansallisten kilpailulakien ilmoituskynnyksiä. FSR-asetuksen 22 ja 23 artiklat sisältävät tarkemmat säännöt liikevaihdon laskemisesta ja taloudellisten tukien yhteenlaskemisesta (aggregation) konsernitasolla.[10]
"Ulkomainen taloudellinen tuki" (financial contribution) käsitteenä
[muokkaa]FSR-asetuksen 3 artiklan mukaan "taloudellinen tuki" (financial contribution) on hyvin laaja käsite, joka kattaa kolmannen maan – valtion eri tasojen, julkisten yksiköiden tai sellaisten yksityisten toimijoiden, joiden toiminta on luettavissa kolmannen maan tiliin – suoraan tai välillisesti myöntämän edun kolmessa pääkategoriassa:[11][12]
- varojen tai vastuiden siirrot (esim. pääomansijoitukset, avustukset, lainat, lainatakaukset, verohelpotukset, velkojen anteeksianto);
- muutoin perittävän tulon perimättä jättäminen (esim. verovapautukset, erityis- tai yksinoikeuksien myöntäminen ilman markkinaehtoista vastiketta); sekä
- tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen tai ostaminen.
On tärkeää huomata, että "taloudellinen tuki" (FFC) ja varsinainen "ulkomainen tuki" (foreign subsidy) eivät ole sama asia: taloudellinen tuki on laaja, käytännössä lähes mikä tahansa kolmannen maan myöntämä taloudellinen etu, kun taas "ulkomaiseksi tueksi" – ja siten aineellisen arvioinnin (vääristymän ja etujen puntaroinnin, balancing test) kohteeksi – se muodostuu vasta, jos se tuottaa yritykselle edun, joka rajoittuu yhteen tai useampaan yritykseen tai toimialaan. Ilmoitusvelvollisuuden kynnysarvolaskennassa (20 artiklan 3 kohdan b alakohta) käytetään kuitenkin laajaa "taloudellisen tuen" käsitettä sellaisenaan, riippumatta siitä, onko kyseessä lopulta vääristävä tuki – tämä tekee 50 miljoonan euron kynnyksestä käytännössä helposti ylittyvän tavanomaisessakin rahoitusrakenteessa, jos rahoittajana on ollut esimerkiksi valtio-omisteinen pankki tai suvereeni varallisuusrahasto.
Ilmoitusmenettely ja käsittelyn aikataulu: Phase 1 ja Phase 2
[muokkaa]FSR:n yrityskauppamenettely muistuttaa rakenteeltaan EU:n sulautuma-asetuksen kaksivaiheista menettelyä, mutta määräajat ja arviointiperusteet ovat itsenäiset:
- Ennakkoilmoitus ja seisontavelvollisuus (21 ja 24 artiklat): ilmoitusvelvollinen yrityskauppa on ilmoitettava komissiolle etukäteen, eikä sitä saa panna täytäntöön ennen ilmoittamista ja komission hyväksyntää (seisontavelvollisuus, standstill obligation) – vastaavasti kuin EUMR:n 7 artiklassa.[13]
- Vaihe 1 (alustava tarkastelu): komissiolla on 25 työpäivää aikaa täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta joko todeta, ettei asiassa ole viitteitä vääristävästä ulkomaisesta tuesta, tai päättää syvällisemmän tutkinnan (vaihe 2) aloittamisesta.[14]
- Vaihe 2 (syvällinen tutkinta): komissiolla on 90 työpäivää aikaa tutkinnan aloittamispäätöksestä tehdä lopullinen päätös; määräaikaa voidaan pidentää 15 työpäivällä, jos osapuolet tarjoavat sitoumuksia (commitments).[15][16] Vaihe 2:n päätteeksi komissio voi joko hyväksyä kaupan ehdoitta, hyväksyä sen sitoumuksin (korjaavat toimenpiteet) tai kieltää kaupan kokonaan.
Seuraamukset: sakot ja uhkasakot (26 artikla)
[muokkaa]FSR-asetuksen 26 artikla sisältää yrityskauppoja koskevat sakko- ja uhkasakkosäännökset. Komission omien, EUR-Lexissä julkaistujen tietojen mukaan seuraamustasot ovat seuraavat:[17]
- Enintään 1 % vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta: virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta ilmoituksessa tai tietopyyntöön vastattaessa, tietojen toimittamatta jättämisestä määräajassa tai tarkastuksen estämisestä.
- Enintään 10 % kokonaisliikevaihdosta: ilmoitusvelvollisen yrityskaupan täytäntöönpanosta ennen ilmoittamista tai komission hyväksyntää (ns. gun jumping, seisontavelvollisuuden rikkominen), samoin kuin komission kieltopäätöksen tai kaupan hyväksymisen ehtona olevien sitoumusten rikkomisesta.
- Uhkasakko enintään 5 % keskimääräisestä päiväkohtaisesta kokonaisliikevaihdosta jokaiselta viivästyspäivältä, esimerkiksi puuttuvien tietojen toimittamiseksi tai sitoumusten noudattamiseksi pakottamiseksi.
Seuraamusten taso vastaa rakenteellisesti EU:n sulautuma-asetuksen 14 ja 15 artikloiden sakkosäännöksiä, mutta on FSR:ssä nimenomaisesti kirjoitettu omaksi, itsenäiseksi säännöstökseen.
Käytännön esimerkkejä vaihe 2 -tutkinnoista
[muokkaa]FSR:n mukaisia vaihe 2 -tutkintoja on avattu toistaiseksi vain harvoja. Kaksi keskeistä, julkista esimerkkiä:
e& / PPF Telecom Group. Komissio avasi ensimmäisen koskaan tehdyn FSR-vaihe 2 -tutkinnan 10.6.2024 tutkiakseen Arabiemiirikuntien valtio-omisteisen televiestintäyhtiön e&:n (Emirates Telecommunications Group Company PJSC) suunnitellun PPF Telecom Group -konsernin osan hankinnan yhteydessä saamia Yhdistyneiden arabiemiirikuntien myöntämiä taloudellisia tukia, erityisesti rajoittamatonta valtiontakausta ja markkinaehtoa edullisempaa rahoitusta.[18] Komissio hyväksyi kaupan ehdollisesti 24.9.2024 e&:n tarjoamien sitoumusten perusteella (mm. rajoittamattoman valtiontakauksen poistaminen ja rahoitusrajoitukset PPF:n EU-liiketoiminnalle) – tämä oli ensimmäinen koskaan FSR:n nojalla tehty sitoumuspäätös.[19]
ADNOC / Covestro. Komissio avasi toisen FSR-vaihe 2 -tutkintansa 30.7.2025 Abu Dhabin valtio-omisteisen öljy-yhtiön ADNOC:n (Abu Dhabi National Oil Company PJSC) suunnitellun Covestro AG:n (saksalainen kemianyhtiö) hankinnan yhteydessä, epäillen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien myöntämää rajoittamatonta valtiontakausta, pääomankorotussitoumusta ja tiettyjä verotuksellisia etuja.[20] Komissio hyväksyi kaupan ehdollisesti 18.11.2025 ADNOC:n tarjoamien sitoumusten perusteella (mm. valtiontakauksen poistaminen ja Covestron kestävän kehityksen teknologiapatenttien lisensiointi kilpailijoille avoimin ehdoin).[21]
Molemmissa tapauksissa yhteinen piirre on rajoittamaton valtiontakaus, jota komissio pitää lähtökohtaisesti erityisen vääristävänä tuen muotona – tämä kannattaa huomioida, jos kaupan osapuolella on emo- tai sisaryhtiönsä myöntämä vastaavanlainen takaus kolmannesta maasta.
Katso myös
[muokkaa]- EU:n sulautuma-asetus ja one-stop-shop -periaate
- Kilpailuoikeudelliset ehdot yrityskauppasopimuksissa
- Ulkomaisten yritysostojen seuranta Suomessa
Lähteet
[muokkaa]- ↑ Regulation (EU) 2022/2560 of the European Parliament and of the Council of 14 December 2022 on foreign subsidies distorting the internal market, EUR-Lex, CELEX 32022R2560
- ↑ Foreign Subsidies Regulation – Questions and Answers, European Commission, Competition Policy
- ↑ Foreign subsidies regulation, Legislative summary, EUR-Lex
- ↑ 100 days of the FSR notification obligation, Competition Policy Brief 1/2024, European Commission
- ↑ Corrigendum to Regulation (EU) 2022/2560, EUR-Lex, 17.9.2024
- ↑ The regulation in a nutshell, European Commission, Single Market Economy
- ↑ FSR-asetuksen 20 artikla, "Concentrations and notification thresholds", EUR-Lex, CELEX 32022R2560
- ↑ Foreign Subsidies Regulation – Questions and Answers, European Commission, Competition Policy (viittaa nimenomaisesti 20 artiklan 3 kohdan a ja b alakohtiin)
- ↑ 100 days of the FSR notification obligation, Competition Policy Brief 1/2024, European Commission
- ↑ FSR-asetuksen 22 ja 23 artiklat, EUR-Lex, CELEX 32022R2560
- ↑ FSR-asetuksen 3 artikla, "Financial contribution", EUR-Lex, CELEX 32022R2560
- ↑ Foreign subsidies regulation, Legislative summary, EUR-Lex
- ↑ FSR-asetuksen 21 ja 24 artiklat, EUR-Lex, CELEX 32022R2560
- ↑ 100 days of the FSR notification obligation, Competition Policy Brief 1/2024, European Commission
- ↑ Commission opens in-depth foreign subsidies investigation into e&'s acquisition of parts of PPF Telecom, IP/24/3166, European Commission, 10.6.2024
- ↑ Commission opens in-depth foreign subsidies investigation into ADNOC's acquisition of Covestro, IP/25/1894, European Commission, 30.7.2025
- ↑ Foreign subsidies regulation, Legislative summary, EUR-Lex (mainitsee 1 %:n, 5 %:n ja 10 %:n seuraamustasot)
- ↑ Commission opens in-depth foreign subsidies investigation into e&'s acquisition of parts of PPF Telecom, IP/24/3166, European Commission, 10.6.2024
- ↑ Commission conditionally approves the acquisition of parts of PPF Telecom by e&, under the Foreign Subsidies Regulation, IP/24/4842, European Commission, 24.9.2024
- ↑ Commission opens in-depth foreign subsidies investigation into ADNOC's acquisition of Covestro, IP/25/1894, European Commission, 30.7.2025
- ↑ Commission conditionally approves ADNOC's acquisition of Covestro under the Foreign Subsidies Regulation, IP/25/2687, European Commission, 18.11.2025